Pennun kouluttaminen ja sosiaalistaminen – omaa pentua odotellessa

Viime aikoina pentuaiheet ovat olleet tavanomaista enemmänkin mielessäni, sillä meille on vihdoin tulossa pentu. Lysti saa siis ”pikkusiskon” toukokuun lopulla ja sitä ennen täytyy valmistautua monella tavalla.

Tapaan kursseilla joka viikko pentuja – ihan pieniä ja vähän vanhempia – ikähaarukka taitaa olla noin 10-viikkoisesta eteenpäin. 8 viikon Jokakoiran perustaidot -kurssin jälkeen moni koira on vielä alle 6 kk ikäinen. 8 viikkoa eli 2 kuukautta on pennun elämässä pitkä aika – 4 kk ikäinen on viettänyt ensimmäisen puolikkaan elämästään syntymäkodissa ja toisen puolikkaan uudessa kodissa.

Ihailen pentujen avoimuutta, intoa oppia, uteliaisuutta. Koen suurta kiinnostusta tarkkailla pentujen käyttäytymistä ja mahdollisuuttani tarjota oivaltamisen iloa sekä ihmisille että pennuille yhteisen elämän alkuvaiheessa. Pentuaika on se aika, jolloin luodaan perusta tulevalle yhteiselle elämälle – seuraavien 10–15 vuoden ajaksi!

”Anna pennun olla pentu.”

Missä menee se raja, että koulutamme tai kontrolloimme pentua liikaa?

Pennulla on erilaisia kehityskausia ja herkkyysjaksoja, jotka kannattaa tunnistaa ja huomioida jo pentuarjen suunnittelussa. Jos nämä asiat ovat sinulle täysin uusi asia, ota yhteys osaavaan eläintenkouluttajaan jo ennen pennun kotiutumista – näin ehdit valmistautua sopivasti.

Pentu saa olla pentu, kun ikävaihe huomioidaan sen kanssa puuhatessa. Esimerkiksi alle 12-viikkoisen kanssa on tärkeää järjestää positiivisia kokemuksia ja suojella pelkoa aiheuttavilta tilanteilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa etukäteen miettiä keitä tuttavia ja millaisia koiria kohtaatte arjessa. Sovi treffejä, mutta varaa myös lepopäiviä. Aikataulua ei tarvitse suunnitella kiveen hakaten vaan karkeana runkona.

Miksi on perusteltua panostaa kouluttamiseen?

Koira opettelee elämänsä varhaisvaiheessa sekä koirana elämistä että ihmisen kanssa elämistä – melko paljon juttuja siis! Muistan törmänneeni keskusteluun siitä, että mitä eroa on koiran kasvattamisella ja kouluttamisella. 30 vuoden kokemuksella koiran kanssa elämisestä sanon, että tarvitaan alusta asti tilanteiden järjestämistä niin, että pentu oppii toivomiamme asioita. Tällöin pääsemme huomattavasti vähemmällä hatutuksella – vältämme myöhempiä ongelmatilanteita. Se, onko tämä kasvattamista, kouluttamista vai yhdistelmä, on jokaisen itse päätettävissä.

Suhde ihmiseen muovautuu ekoina viikkoina

Koira käyttäytyy kuin koira. Syntymäkodissa opitut asiat ovat luovutusikäisen pennun maailma. Uuteen kotiin muuttaminen muuttaa kaiken: ympäristö, ympärillä olevat ihmiset, hajut, esineet – kaikki! Vastuullinen kasvattaja on tarjonnut pennuille positiivisia kokemuksia erilaisista esineistä, äänistä sekä havainnoinut pentujen käyttäytymisen eroja.

Tyypillinen tilanne pennun kanssa on se, että ulkoillessa pentu kiinnostuu kaikesta muusta kuin oman ihmisen kanssa touhuamisesta. Mistä tämä johtuu?

Eläimet tekevät niitä asioita, jotka ovat niille palkitsevia eli joista ne saavat jotain haluamaansa.

Mikäli pentu on reipas ja ulospäin suuntautunut, se hakeutuu helposti poispäin omasta ihmisestä. Mitä pitempään koira aina ulkoillessa kohtaa kivoja asioita niin että ihminen on hihnan jatkeena, sitä vaikeampaa on myöhemmin aloittaa harjoittelu ulkona.

Mikäli pentu on arka/ujosteleva, hakee se kontaktia lähimmästä ihmisestä. Tällaisen pennun kanssa täytyy edetä hitaammalla tahdilla kuin todella reippaan pennun kanssa.

Tarkkaile siis omaa pentua: miten se suhtautuu ensimmäistä kertaa kohtaamiinsa asioihin.

Ratkaisu?

Käytä ensimmäiset viikot pennun kanssa siihen, että harjoittelet päivittäin lyhyitä hetkiä: rakennat kontaktia pentuun siten, että sinun kauttasi seuraa kivoja asioita. Tämän periaatteen opittuaan pentu pitää sinuun kontaktia monenlaisissa tilanteissa, vaikka ne olisivat täysin uusia.

Vaikka sinulla olisi vanhempikin koira, toteuta tämä esimerkiksi viikonlopun aikana tehotreeninä. Jatka tarvittaessa päivittäisenä uutena rutiinina. Kontaktihakuisuus vaihtelee koirayksilön mukaan, joten on vaikea sanoa miten pian harjoittelu tuottaa tulosta. Mitä aiemmin aloitat, sitä nopeammin tuloksia tulee.

Koiran lajityypilliset tarpeet

Koiralla on erilaisia lajityypillisiä tarpeita, joita meidän ihmisten on hyvä opetella tunnistamaan. Yksilöllisiä eroja on mm. liikunnan tarpeessa, sosiaalisuudessa, metsästyskäyttäytymisen voimakkuudessa. Pentuvaiheessa voimme vaikuttaa näihin opettamalla toivottuja käyttäytymistapoja.

Esimerkiksi Lysti on pienestä pennusta alkaen harjoitellut itsehillintää kaikenlaisten eläinten kanssa. Meidän ulkoilureiteillämme on paljon erilaisia lintuja sekä rusakoita ja kauriita. Luonnon eläimiä ei saa jahdata ja vaikka kyse on metsästyskoulutukseen osallistuneesta lintukoirasta niin tämä on arkitilanteissa ollut tärkeä taito. Harjoittelu ei ole haitannut noutoharjoituksia. Lysti on noutanut spontaanisti vasta-ammuttuja fasaaneja. Meidän metsästysharrastuksemme tyrehtyi Lystistä riippumattomista syistä.

Pentu ja muut koirat

Pentujen painia on ihana seurata – me ihmiset tiedostamme, että kunnon paini takaa rauhallisemman loppupäivän. Joskus saatamme olla väsyneitä pennun energisyyden kanssa. Tällöin houkutus hakeutua pentuseuraan on siis suuri – sekä meillä että pennuilla itselläänkin.

Miten sitten rakentaa pennulle sopivasti sosiaalisia suhteita ja kontaktihakuisuutta omiin ihmisiin? Kysele kasvattajalta pentusi vanhempien sosiaalisuudesta sekä siitä millaisia muita koiria pennut ovat tavanneet. Tee sitten lista tuttaviesi koirista ja kysy jo ennen pennun kotiutumista, voitteko tavata jossain vaiheessa.

Tee lista myös sellaisista koirista, jotka eivät ole turvallisia kontakteja. Kaikki koirat eivät ole sosiaalisia ja suojellaksesi pentua ikäviltä kokemuksilta, etenkin alle 12-viikon ikäisenä, kannattaa olla valikoiva.

Ihminen on avain kivoihin koiralle mieluisiin asioihin. Toisen koiran luokse pääsemiseksi pennun täytyy olla hetki (sekunti tai pari!) istualtaan ja sitten saa leikkiä. Jos toimit alusta alkaen näin, siitä tulee pennulle vahva rutiini.

Missä järjestyksessä olisi hyvä harjoitella arjen taitoja?

Kas tässäpä iso kysymys – aika on rajallista. Kannattaa panostaa ennemmin laatuun kuin määrään. Muistan, että olen tuskaillut tätä aihetta kaikkien omien koirien kanssa. Tällä hetkellä tärkeysjärjestyksessä on korkealla näitä asioita: vuorokausirytmi (nukkuminen, syöminen, sisäsiisteyden harjoittelu), suhde minuun, puolisooni sekä Lystiin, varusteisiin tottuminen ja kaikki mikä liittyy hoitotoimenpiteisiin (tassut, turkki, korvat, silmät, hampaat). Myös autoiluun tottuminen on todella tärkeää, koska autolla kuljemme erilaisiin tapaamisiin ja treeneihin. Lisäksi tärkeää on tietysti tottua meidän lähiympäristöömme, naapureihin kotipihassa sekä Virikkeen kurssitilaan ja agilityhalliin, jossa treenaamme tulevaisuudessa oman lauman kesken.

Miten sosiaalistaminen pysyy ”hallussa”?

Bullet journal -menetelmä, tai oikeastaan oma sovellukseni siitä, auttaa seurannassa: suunnittelu ja toteutus + havainnot. Tulevan pennun kanssa aion panostaa tähän aiheeseen erityisen tarkasti, joten valmistelen erilaisia taulukoita etukäteen valmiiksi – tällöin minun ei tarvitse käyttää siihen aikaa pennun saavuttua. Kouluttaminen on tehokkainta, kun tuloksia seurataan ja harjoitellaan suunnitelmallisesti.

Kiinnostuitko?

Virikkeen kurssivalikoima tullee muokkautumaan enemmän ja enemmän yksilöllisen valmentamisen suuntaan. Kurssikalenteri kesälle 2022 on jo päivitetty – arki-illat täyttyvät Kurssipolun alkuvaiheen kursseista sekä joistakin Harrastustunnit -nimellä olevista ryhmistä. Koiraetsivä eli Virikkeen Marianne on parhaiten tavoitettavissa sähköpostitse tai kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta.

Kun kursseista tulee kysymyksiä niin ole yhteydessä!